Life is tough my darling, but so are you.

Moi! Ihana jakaa kuulumisia pitkästä aikaa. Blogin puolelle palailu tuntuu taas mukavalta ja luontevalta. Huippua, että tänne voi aina tilanteen mukaan palata, jos siltä tuntuu, ja jatkaa siitä mihin jäätiin. Toivottavasti te lukijat ette ole hävinneet minnekään ja annatte mulle anteeksi tän pienen breikin mikä tässä oli hehe. Tässä pitkän aikaa tuijottelin tyhjää sivua ja mietin, että apua mitä ihmettä mä tänne kirjoitan ja että luonnistuukohan bloggaus multa enää ollenkaan. Mutta oi, en muistanutkaan kuinka kivaa tää on!
 On vaikea alottaa kuulumisista, kun tosiaan vuodessa ehtii tapahtua niin paljon. 2015 on vaihtunu uuteen ja edellisestä vuodesta jäi sekä ihania, että ei niin ihania muistoja mieleen. Päälimmäisenä mulla on tunne, että vuosi ei sitten kuitenkaan ollut niitä parhaimpia. Helsinkiin muutto on ehdottomasti top 3- listalla ja ihanat lastenhoitotyöt myös. Mutta niistä molemmista löytyy sitten ne huonot puolet; Yksinäisyys ja itsensä väsyttäminen. Työnteosta tuli koko elämä ja omat harrastukset, ystävät ja lopulta koko Siiri hukkui työnteon virtaan. Onneksi kuitenkin elämä opettaa ja aina voi ottaa paussin ja jatkaa sen jälkeen niistä opituista virheistä fiksumpana. Siispä mun uudenvuoden lupaus on olla tekemättä liikaa töitä ja väsyttämättä itseäni. On tärkeää ottaa itselleen aikaa omien harrastuksien, ystävien ja perheen parissa. Pitää muistaa pitää huolta sekä fyysisestä-, että psyykkisestä kunnostaan. Mun tapauksessa olin työnteosta jo niin väsynyt, että voin huonosti niin henkisesti kuin fyysisestikin. Vuodessa oli enemmän flunssapäiviä kuin terveitä ja hyvin nukutut yöt olivat tuntematon käsite. Tuo kaikki on kuitenkin viimevuotta ja nyt on tilanne jo aivan eri. Oon ollut Oulussa perheen luona lepäämässä ja onneksi me nuoret toivutaan nopeasti. Olo on jo parempi ja vanha positiivinen Siiri tuntuu löytyneen. Pitkästä aikaa tanssitunneille pääseminen tuntuu niin ihanalta ja myös Helsingin avoimen yliopiston kurssit antaa potkua arkeen. Jatkuvan työnteon tilalle on järjestetty ns. Siiriaikaa, jolloin olen vapaa tekemään niitä itselleni tärkeitä juttuja. Yksi niistä jutuista voisi nyt siis olla tämä blogin kirjoittaminen. Aletaanpa siis hommiin, koska mulla on paljon kiinni otettavaa!