Kohta pilvien päältä voin muistaa tämän maan

5/01/2012

Isä olen täällä maailman toisella puolen, äiti älä pelkää kyllä pidän itsestä huolen. Photobucket Photobucket Photobucket Photobucket Photobucket Photobucket Photobucket Photobucket Photobucket Photobucket Photobucket Photobucket Mua pelottaa. Oikeestaan mua pelottaa ihan kamalasti. Mietikkää kaikkea sitä mitä tuun kokemaan tulevan vuoden aikana, mutta myös kaikkea sitä mistä jään paitsi. Vuoden aikana ehtii tapahtua niin paljon kaikkea, kaverisuhteet muuttuu, kaikki menee elämässä eteenpäin ja mä tuun takasin ja oletan, että voin hypätä kaikkeen mukaan tuosta noin vaan. Toisaalta tuo vuosi varmasti vahvistaa kaverisuhteita, mutta myös syö niitä. Toiset kestää peremmin ja toiset vähemmän. Täällä Suomessa jos tapahtuu jotain, niin voin aina soittaa Saanalle tai Jassulle ja saan aina Ilonalta lämpimän ja rakastavan halin. Mutta entä sitten, ku oonkin tuolla niin kaukana. Joudun pärjäämään omillani ja keksimään omat ratkaisut vaikeisiin tilanteisiin. Pitää ajatella positiivisesti, että ehkä se itsenäistyminen on juuri se mitä tarvin ja jonka avulla mä kasvan. Ilman vaihtovuotta jäisi multa varmasti moni asia oppimatta ja kokematta.



4 kommenttia:

1. toukokuuta 2012 klo 13.05 , Blogger Miiru kirjoitti...

Nii minne oot menossa vaihtoon?:)
Itekki lähen ens vuona belgiaan ja pelottaa perkeleesti:--DD

 
1. toukokuuta 2012 klo 15.17 , Blogger nika kirjoitti...

kivoja kuvia:)
ps tajusin nyt vasta et toi haloo helsingin biisi sopii aika hyvin tähän vaihtojuttuun :DD

 
1. toukokuuta 2012 klo 16.27 , Blogger Siiri kirjoitti...

Lähen Amerikkaan :) minkä kautta meet?

Haha eikö sovikki! Mulla tulee aina niin haikee fiilis ku kuuntelen tuota :(

 
1. toukokuuta 2012 klo 23.23 , Blogger Miiru kirjoitti...

Meijän koulun järkkäämä juttu eli ei oikeestaa mikää järjestö:--)

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu